Siivousaineet sisältävät eri ainesosia jotka vaikuttavat sen tehoon, säilyvyyteen, väriin tai tuoksuun. Tärkeimpänä siivousaineiden ainesosana ovat tietenkin tehoaineet jotka antavat tuotteelle sen puhdistusominaisuudet. Siivousaineiden tehoaineita ovat mm. tensidit, emäkset, hapot, liuottimet ja desinfioivat aineet. Jokaisella tehoaineella on oma tehtävänsä puhdistustuloksessa.
Tensidit eli pinta-aktiiviset aineet ovat siivousaineissa eniten käytettävä tehoaine. Tensidi pehmentää veden pintajännitystä jolloin siivousaineliuos pääsee kostuttamaan pintaa. Tensidit myös hajottavat likaa, estävät lian uudelleenkiinnittymisen sekä niiden avulla voidaan muodostaa pintaan likaa hylkivä kalvo.
Vanhin tensidi on saippua jonka käytöstä on todisteita Babyloniasta n. 2800 eaa. Saippuan valtakausi jatkui aina 1950-luvulle saakka jolloin synteettiset tensidit yleistyivät siivousaineissa. Yleisesti 'nestesaippuaksi' kutsuttu käsienpesuaine ei yleensä sisällä lainkaan varsinaista saippuaa vaan tehoaineina on synteettisiä tensidejä.
Tensidejen molekyylirakenteessa on rasvahakuinen (vettä hylkivä, eli hydrofobinen) häntä sekä vesihakuinen (rasvaa hylkivä, eli hydrofiilinen) pää. Rasvalikaa poistettaessa tensidin rasvahakuinen häntä hakeutuu rasvaa kohti, jättäen vesihakuisen pään ulkopuolelle. Kun tarpeeksi moni tensidimolekyyli hakeutuu rasvahiukkasen ympärille, muodostuu pallomainen miselli, jossa vesihakuiset päät ovat ulkopuolella. Rasvahiukkasen sisälleen sulkenut miselli irtoaa pesuveteen, koska tensidin vesihakuiset päät hakeutuvat nimensä mukaisesti veteen.
Tensidit voidaan jakaa neljään eri tyyppin niiden sähkövarauksen mukaan: anionisiin tensideihin, ionittomiin tensideihin, kationisiin tensideihin sekä amfoteerisiin tensideihin. Jokaisella eri tensidityypillä on oma vaikutuksensa puhdistusprosessissa. Anionisia ja ionittomia tensidejä käytetään pesu- ja puhdistusaineissa eniten. Siivousaineiden etiketissä tai pakkausselosteessa mainitaan minkä tyyppisiä tensidejä aine sisältää. Tensidit ovat turvallisia käyttää; ne eivät normaaleina laimennoksina vahingoita pintamateriaaleja eivätkä ihoa.
Anioniset tensidit poistavat hyvin hiukkaslikaa ja useimmat niistä vaahtoavat runsaasti. Käytetään yleisesti astianpesuaineissa ja yleispuhdistusaineissa. Tunnetuin anioninen tensidi on saippua.
Ionittomat tensidit sietävät veden kovuutta anionisia paremmin, emulgoivat rasvaa tehokkaammin ja vaahtoavat vähemmän, siksi niitä suositaan pesuaineissa jotka käyvät konemenetelmiin. Näitä käytetään toiseksi eniten anionisten jälkeen.
Useimmat kationiset ovat ammoniakin johdannaisia eli kvatteja, joilla on lievä desinfioiva vaikutus. Yksinään käytettynä pesuteho on heikko. Käytetään ionittomien tensidien kanssa koska anionisten kanssa tensidit saostavat toisensa. Katioinisia tensidejä käytetään mm. happamissa ja desifnioivissa siivousaineissa.
Amfoteeristen tensidejen toimintaan vaikuttaa siivousaineliuoksen pH: emäksisessä liuoksessa amfoteeriset tensidit ovat anionisia ja happamissa kationisia. Amfoteerisillä tensideillä on lievä desinfioiva vaikutus. Käytetään erikoispuhdistusaineissa sekä henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuissa tuotteissa ihoystävällisyytensä ja myrkyttömyytensä ansiosta.
Emäs on aine joka nostaa liuoksen pH:n yli seitsemän. Emäksiä käytetään siivousaineissa nostamaan tensidejen tehoa sekä parantamaan aineen rasva- ja öljylian irrotuskykyä sekä pehmentämään vettä. Emäksiä ovat mm. fosfaatit, amiinit, silikaatit, karbonaatit, ammoniakki sekä hydroksidit (aikaisemmin yleisesti käytetyt EDTA & NTA poistuvat hiljalleen aineosista tai ainakin saavat uuden varoitusmerkinnän pakkaukseen).
Vahvat emäkset ovat erittäin myrkyllisiä ja syövyttäviä joten suojatuminen on tärkeää. Emäkset tuntuvat iholla liukkailta jonka takia natriumhydroksidia (pH 14) kutsutaankin yleisimmin nimellä lipeä. Jotkut materiaalit (etenkin kevytmetallit) voivat vahingoittua vahvojen emäksen vaikutuksesta esim. alumiini, linoleumi, emalipinnat, maalatut- ja lakatut pinnat.
Happo on aine joka laskee liuoksen pH:n alle seitsemän. Happoja käytetään siivousaineissa liuottamaan saostumia kuten kalkki- ja ruostesaostumia sekä virtsakiveä ja kalkkisaippuaa. Happojen voimakkuus vaihtelee; heikkoja happoja ovat esim. sitruunahappo ja etikkahappo, vahvoja happoja ovat esim. suolahappo ja fosforihappo.
Useimmat hapot ärsyttävät ja suurina voimakkuksina myös syövyttävät ihoa joten suojakäsineiden käyttö on aina suositeltavaa. Vahvat hapot syövyttävät sauma-aineita, kalkki-, ja marmoripintoja sekä emalia. Kun vahvoja happoja käytetään poistamaan kalkkisaostumia on tärkeää muistaa kastella pinta ensin ja kalkinpoiston jälkeen neutralisoida pinta. Nykyään markkinoilla on saatavana myös erikoistuotteena synteettisiä happoja sisältäviä siivousaineita (Esim. Soledo Saumojen syväpuhdistaja Green) joita ei ole välttämättä pakko neutralisoida.
Siivousaineiden tuotekehitystä KiiltoCleanilla
Periaatteessa vesikin on liuotin mutta liuottimista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä orgaanisia hiilivetyjä. Yleisesti käytetty liuotin siivousaineissa on etanoli jota käytetään ikkuna- ja lasinpesuaineissa. Etanoli kuuluu yleiseen ryhmään 'alkoholit' - joilla tarkoitetaan myös esim. isopropanolia ja glykoleita.
Alkoholit ovat tehokkaita myös poistamaan rasvaa sekä tussin- että huulipunajälkiä. Liuotebensiinit ovat haihtuvia liuotteita jotka voivat olla alifaattisia (avoketjuisia) tai aromaattisia (rengasrakenteisia). Mitä aromaattisempi aine on, sitä helpommin se haihtuu ja on terveydelle vaarallista.
Desinfioivat siivousaineet ovat aineita jotka sisältävät sekä puhdistavia että desinfioiva aineita. Joillakin desinfioivilla aineilla on myös valkaisevia ominaisuuksia. Desinfioivia siivousaineina käytetään klooriyhdisteitä, kvarternäärisiä ammoniumyhdisteitä (eli kvatteja), alkoholeja, fenolijohdannaisia ja perhappoja.
Desinfioivien siivousaineiden käytölle on perusteita esim. kun puhdistettavaa tilaa käytää suuri henkilömäärä, pinnoilla saattaa olla eritteitä tai tilassa on korkeat hygieniavaatimukset (esim. elintarviketeollisuus).
Klooripitoiset desinfioivat siivousaineet ovat luotettavia ja laajatehoisia aineita jotka tuhoavat useimmat kuivien ja kosteiden tilojen mikrobit jo varsin pieninä pitoisuuksina. Klooripitoiset desinfioivat siivousaineet sisältävät tehoaineena hypokloriittia (valkaiseva), kloramiinia tai muita kantaja-aineisiin sidottua klooria. Kauppanimellänsä tunnettu "Klorite" sisältää valkaisevaa natriumhypokloriittia. Kuumassa vedessä kloori haihtuu nopeammin joten klooripitoiset aineet lisätään kylmään veteen, klooria ei myös missään nimessä saa sekoittaa happojen kanssa sillä kloori kaasuuntuu ja voi suurina pitoisuuksina jopa lamauttaa hengityksen. Nestemäisten kloorituotteiden säilyvyys on rajallinen, kaupoisa onkin saatavana pitempään säilyviä jauhemaisia klooreja.
Kvarternääriset ammoniumyhdisteet eli kvatit ovat kationiaktiivisia tensidejä. Kvatit kiinnittyvät mikrobejen entsyymeihin ja hajottavat solukalvoa. Kvatit tehoavat hyvin kuivien tilojen mikrobeihin mutta eivät ole yhtä tehokkaita kosteiden tilojen desinfioivassa puhdistuksessa. Kvatit eivät myöskään haihdu samalla tavalla kuten kloori joten niiden käyttöturvallisuus on parempaa. Kvattipitoiset siivousaineet voivat olla pH:ltaan happamia, neutraaleja tai emäksisiä.
Alkoholit ovat mikrobisidiseltä teholtaan nopeita ja laaja-alaisia, mutta ne kuitenkin tunkeutuvat huonosti lian läpi joten niitä voi suositella pienten puhdistettujen pintojen desinfiointiin. Fenolijohdannaisia käytetään desinfioivina aineina nykyään vähemmän. Perhappoja käytetään yleensä elintarviketeollisuudessa ja muussa teollisessa desinfektiossa.
Siivousaineisiin lisätään värejä ja tuoksuja käytön helpottamiseksi, käyttöturvallisuuden parantamiseksi sekä ilman raikastamiseksi tai jonkin tietyn mielikuvan antamiseksi. Markkinoilla on saatavana jopa parfymoituja siivousaineita ammattikäyttöön sellaisiin kohteisiin joissa halutaan vahvaa tuoksua. Useimmiten kuitenkin tuoksut ja väriaineet halutaan pitää pienenä mahdollisten allergikkojen vuoksi.
Siivousaineet voivat myös sisältää säilöntäaineita sekä joitakin erikoisainesosia. Esim. KiiltoClean Biorine sekä Wetrok Biosan -saniteettitilojen erikoispuhdistusaineet sisältävät ureaa tuhoavia mikrobeja jotka auttavat poistamaan virtsan hajua wc-tiloissa sekä porttikongeissa ja muissa ongelmakohteissa.
Huomio: Tämä sivusto on tarkoitettu vain yleisopastusta varten. Varmista aina siivousaineiden soveltuvuus käyttökohteeseen ja käyttömenetelmään. Suojaudu asianmukaisesti. Kysy asiantuntijoilta neuvoa tarvittaessa.